Pääministerin ilmoitus eduskunnalle 19.3. 2014

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb selvitti TTIP-neuvottelujen kulkua eduskunnalle pääministerin ilmoituksessa transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta 19.3. 2014.

Pääministerin ilmoitus eduskunnalle transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies,

Talous kasvaa valitettavan hitaasti Euroopassa, Yhdysvalloissa ja muissa kehittyneissä talouksissa. Voimme kuitenkin tukea talouskasvun edellytyksiä kotimaisten ja Euroopan unionin sisäisten toimien lisäksi myös kauppapolitiikan kautta.

Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelut liikahtivat Balilla joulukuussa. Saavutimme siellä ratkaisun uudesta kaupanhelpottamissopimuksesta. Kyseessä on ensimmäinen uusi monenkeskinen sopimus WTO:n 20-vuotisessa historiassa.

Tänä vuonna neuvottelemme useamman maan välisistä sopimuksista palvelujen kaupan ja informaatioteknologian tuotteiden kaupan vapauttamiseksi sekä julkisia hankintoja koskevan WTO-sopimuksen laajentamisesta. Lisäksi olemme käynnistämässä Suomelle erityisen tärkeää neuvotteluprosessia nk. vihreiden tuotteiden markkinoille pääsyn helpottamisesta.

Samaan aikaan eri puolilla maailmaa – mm. Tyynen meren valtioiden kesken ja Latinalaisessa Amerikassa – käydään alueellisia neuvotteluita kunnianhimoisemmasta ja syvemmälle menevästä kaupan vapauttamisesta. Näiden sopimusten kautta maat hakevat kasvumahdollisuuksia yrityksilleen sekä uusia työpaikkoja ja hyvinvointia kansalaisilleen.

Euroopan unioni ei voi jättäytyä muista jälkeen tässä kehityksessä. Tämän vuoksi EU neuvottelee uusista kauppasopimuksista parhaillaan muun muassa Japanin, Intian ja ASEAN-maiden kanssa sekä investointisuojasopimuksesta Kiinan kanssa.

Arvoisa puhemies,

Suomessa on tiedetty aina, että leipämme on pieninä murusina maailmalla. Työpaikkamme ja hyvinvointipalvelumme perustuvat ulkomaankaupan tuottamaan taloudelliseen menestykseen. Vienti, ml. sisämarkkinakauppa, vastaa arvoltaan noin 40 % bruttokansantuotteestamme.

Kauppapoliittinen linjamme on ollut johdonmukainen läpi vuosikymmenten. Liityimme GATT:n jäseniksi vuonna 1950. EFTA-liitännäisjäsenyys ja tulliton kauppa Neuvostoliiton kanssa ratkaistiin vuonna 1961. Kaupan vapauttamista jatkettiin EEC-vapaakauppasopimuksella 1974 sekä Kevsos-sopimuksilla 1970-luvun puolivälissä. ETA-jäsenyys toteutui 1994 ja EU-jäsenyys 1995. EU:n laajentuminen 2000-luvulla on laajentanut sisämarkkinoita entisestään.

Nyt käynnissä olevat neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta sijoittuvat osaksi tätä jatkumoa.

Suomen talouskasvun ja työllisyyden parantaminen vaativat kysyntää, johon EU:n sisämarkkinat eivät yksin riitä. Meidän on helpotettava suomalaisyritysten pääsyä EU:n ulkopuolisille markkinoille. Näistä kumppaneista taloudellisesti ja poliittisesti tärkein Euroopalle on Yhdysvallat. Atlantin ylittävä kauppa on arvoltaan keskimäärin 2 miljardia Yhdysvaltain dollaria päivässä.

Suomelle Yhdysvallat on EU:n ulkopuolisista markkinoista toiseksi merkittävin vientimaa Venäjän jälkeen. Palveluviennissä vain Ruotsi on meille Yhdysvaltoja tärkeämpi. Kauppataseen ylijäämämme Yhdysvaltojen kanssa on suurempi kuin minkään muun kauppakumppanimme kanssa. Vuonna 2012 vientimme arvo oli 3,5 mrd euroa ja tuonnin 1,9 mrd euroa.

Luvut ovat hyviä, mutta pystymme parempaan.

Ärade talman,

Näringslivets forskningsinstitut ETLA publicerade förra året en kartläggning över vilka påverkningar ett handels- och investeringsavtal mellan EU och USA skulle ha för det finska näringslivet och samhället. Utrikesministeriet finansierade forskningen. De deltagande företagen ansåg att deras produktion och personalantal kommer att stiga samt lönsamheten öka tack vare avtalet. Både import- och exporthandeln skulle öka. Enligt ETLA skulle avtalet förbättra finländarnas ekonomiska välmående.

ETLAn kyselyn mukaan pienemmät yritykset hyötyisivät suhteellisesti suuria yrityksiä enemmän. Pk-yrityksillä ei ole resursseja ratkoa mahdollisia ongelmatilanteita, joita USA:n markkinoille pääsemiseen voi liittyä. Sopimuksen myötä suomalainen pk-sektori saisi reilun mahdollisuuden kilpailla Yhdysvaltojen markkinoilla.

EU:n komission teettämän vaikutusarvion mukaan EU:n bruttokansantuote kasvaisi sopimuksen myötä keskimäärin 0,48 prosenttia vuoteen 2027 asti, eli noin 86 miljardia euroa. EU:n vienti Yhdysvaltoihin lisääntyisi 28 prosentilla. Sopimuksella olisi positiiviset taloudelliset vaikutukset myös muualle, ml. kehitysmaihin. Lopulliset vaikutukset riippuvat luonnollisesti sopimuksen kunnianhimon tasosta.

Arvoisa puhemies,

Kauppaneuvottelut EU:n ja Yhdysvaltain välillä kiinnostavat laajasti yrityksiä, etu- ja kansalaisjärjestöjä sekä tavallisia suomalaisia. Julkisessa keskustelussa on esitetty useita sopimusta koskevia huolia: Ovatko julkiset palvelut myytävänä, miten käy työelämän oikeuksien, entä ympäristöä ja kuluttajien suojaa koskevan lainsäädännön, mitä merkitsee investointien suoja.

On siis syytä käydä läpi, mistä neuvotteluissa on kyse – ja mistä ei.

Neuvottelujen kolme keskeistä aluetta ovat markkinoillepääsy, sääntelykysymykset ja tullien ulkopuoliset esteet sekä globaalit säännöt. Asialista on siis hyvin laaja. Kaikista kysymyksistä neuvotellaan samanaikaisesti, ja kaikki neuvottelualueet ovat osa kokonaispakettia.

Suomella on neuvotteluissa paljon voitettavaa. Tavoittelemme yritystemme markkinoillepääsyn parantamista sekä päällekkäisestä sääntelystä johtuvien kaupan esteiden poistamista Yhdysvalloissa. Tietoturva-asiat eivät kuulu neuvotteluiden asialistalle, vaan niitä käsitellään muissa puitteissa.

Sopimuksen kunnianhimon taso on meille tärkeä erityisesti palveluissa, julkisissa hankinnoissa, sääntelyssä ja tullimenettelyissä, unohtamatta Yhdysvaltojen teollisuus- ja maataloustuotteiden tullien poistamista.

USA:n julkiset hankinnat on avattava sopimuksen myötä eurooppalaisille yrityksille, niin liittovaltion, osavaltion kuin paikallishallinnonkin tasoilla. Nykyiset Buy American -kotimaisuusvaatimukset käytännössä estävät usein suomalaisten yritysten pääsyn USA:n markkinoille.

Pureutumalla sääntelykysymyksiin sekä kaupan menettelyihin voidaan varmistaa, ettei tullien laskun myönteisiä vaikutuksia kaupalle heikennetä USA:n rajalla muilla keinoin. Suomi pitää tiukasti kiinni siitä, ettei neuvotteluissa vaaranneta elintarviketurvallisuutta, kuluttajansuojaa tai ympäristöpoliittisia tavoitteita kaupallisen hyödyn saamiseksi. Kyse on yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta sekä tarpeettomien kaupanesteiden poistamisesta.

Euroopan markkinat eivät neuvottelujen seurauksena avaudu hormonikäsitellylle lihalle tai muille vastaaville tuotteille, joissa EU haluaa perustellusti ylläpitää omia määräyksiä. Samoin EU:n määräykset koskien geenimuunneltuja tuotteita pysyvät voimassa.

Investointiensuoja ja siihen liittyvä riitojen ratkaisu ovat herättäneet paljon keskustelua. Väärinkäsityksiäkin. Sopimuksen tavoitteena on edistää kestäviä, kasvua ja työllisyyttä tukevia investointeja. Investointeja koskeva osuus suojaisi vain lakien ja määräysten mukaan toimivia sijoittajia ja sijoituksia omaisuuden menetyksiin johtavilta syrjiviltä ja kohtuuttomilta toimilta. Nämä tavoitteet ovat samat kuin Suomen aiemmin solmimissa 66 kahdenvälisessä investointisuojasopimuksessa. Investointisuoja ei estä maan oikeutta asettaa terveydenhuollon tai ympäristönsuojelun määräyksiä haluamalleen tasolle.

Neuvotteluissa EU ja Yhdysvallat ovat vasta vaihtaneet näkemyksiä investointeja koskevasta sääntelykehikosta. Julkisessa keskustelussa esitetyt huolet on syytä ottaa vakavasti, minkä takia komissio on päättänyt julkistaa maaliskuun aikana investointien suojaa koskevan tekstiluonnoksen. Tämä käynnistää kolmen kuukauden avoimen kuulemisen investoinneista.

Palvelujen kaupan vapauttamisessa johtonuoranamme on syrjimättömyys: eurooppalaisten yritysten on voitava toimia USA:ssa samoilla ehdoilla kuin amerikkalaisten. Vastaavasti yritysten alkuperästä riippumatta Suomessa noudatetaan Suomen lakeja. Sopimus ei vaaranna Suomen julkisten palveluiden järjestämistä, niin kuin eivät aiemmatkaan EU:n solmimat vapaakauppasopimukset.

Neuvotteluissa käsitellään myös kestävän kehityksen kysymyksiä. Lähtökohtana ovat osapuolten tekemät, voimassa olevat sitoumukset ympäristösektorilla. Tavoitteena on sopia mekanismeista, joilla tuetaan työolojen edistämistä tehostamalla Kansainvälisen työjärjestö ILO:n normien täytäntöönpanoa.

Arvoisa puhemies,

Neuvottelut USA-sopimuksesta käynnistyivät heinäkuussa 2013. EU-komissio käy neuvotteluita unionin puolesta jäsenmaiden antaman neuvotteluvaltuutuksen puitteissa.

Neljäs neuvottelukierros on käyty, ja olemme siirtymässä kartoitusvaiheesta varsinaisiin neuvotteluihin. EU:n kauppakomissaari De Guchtin ja USA:n kauppaedustaja Fromanin helmikuisessa tapaamisessa arvioitiin ensimmäisten kierrosten kokemuksia mm. markkinoillepääsyssä ja sääntelyssä. Kauppaneuvottelut ovat yksi keskeisistä aiheista myös 26. maaliskuuta järjestettävässä EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa. Seuraavat neuvottelukierrokset pidetään touko- ja heinäkuussa.

Hallitus tekee kaikkensa neuvotteluprosessin avoimuuden eteen. Avoimuus ja vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa edistävät hyvän lopputuloksen saavuttamista ja ehkäisevät väärinkäsitysten leviämistä.

Monet kauppaneuvotteluihin liittyvistä huolista ovat varsin samanlaisia Atlantin molemmin puolin. Yhdysvalloissa emmitään esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden sisällyttämistä sopimukseen, sillä EU:n sääntelyä pidetään liian löysänä. Onkin tärkeää käydä avointa keskustelua Yhdysvaltoja ja EU:ta yhdistävistä ja erottavista piirteistä. Tieto vähentää ennakkoluuloja. Huhtikuussa hallitus tekee työnantaja-, työntekijä- ja tuottajakeskusjärjestöjen sekä eduskunnan ulkoasianvaliokunnan edustajien kanssa yhteisen matkan Washingtoniin jatkamaan tätä vuoropuhelua.

Arvoisa puhemies,

Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat perinteisiä ja luonnollisia liittolaisia kansainvälisen talouden kehittämisessä avoimempaan ja sääntöpohjaisempaan suuntaan. Maailmantalouden painopisteen siirtyessä tämä yhteys on entistä tärkeämpi. Ottamalla aloitteen yhdessä käsiinsä EU ja USA voivat asettaa korkeatasoiset tavoitteet muille seurattaviksi. Transatlanttisen sopimuksen ratkaisut voisivat toimia malleina tuleville monenkeskisille sopimuksille WTO:n piirissä.

Suomi elää ulkomaankaupasta. Kauppa- ja investointikumppanuussopimus Yhdysvaltojen kanssa on mahdollisuus tukea merkittävällä ja kouriintuntuvalla tavalla talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä Suomessa. Tätä mahdollisuutta meidän ei tule päästää käsistämme.. Tätä mahdollisuutta meidän ei tule päästää käsistämme.

Pääministerin ilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa myös valtioneuvoston kanslian sivuilla.

Mainokset

Kommentointi on suljettu.