TTIP/TAFTA

Seuraava kirjoitus on koostettu suomeksi  A Brave New Transatlantic Partnership, Seattle to Brussels Network 2013 raportista, jonka on julkaissut Seattle to Brussels Network lokakuussa 2013.

Uusi uljas transatlanttinen kumppanuus

Euroopan Unioni ja Yhdysvallat aloittivat kesällä 2013 transatlanttista kauppa- ja investointisopimusta koskevat neuvottelut, joita monet politiikan ja ja liike-elämän johtohahmot tervehtivät pelastuksena talouden vaivalloiseen toipumiseen Atlantin kummallakin puolella. Kauppasuhteiden kiinteyttämistä yhteismarkkinoiksi onkin Euroopassa ja USA:ssa esitelty kansalaisille voimallisena välineenä talouskasvun kiihdyttämiseen, joidenkin innokkaimpien puoltajien ennustaessa jopa yhden prosentin nousua bruttokansantuotteeseen. Sekä EU:n että USA:n edustajat vakuuttavat, että tuontitariffien poistaminen ja kauppaa koskevien säädösten harmonisointi yli Atlantin lisää näiden kahden alueen välistä kauppaa, minkä seurauksena syntyy miljoonia uusia työpaikkoja.

Uusi uljas transatlanttinen kumppanuus on alustava analyysi siitä, mitä transatlanttinen kauppasopimus merkitsisi sosiaalis-taloudellisesta, geopoliittisesta ja ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna. Analyysi viittaa siihen, että sekä neuvottelujen lähtökohtana oleva usko kaupan vapauttamiseen ja sääntelyn purkamiseen että ennusteet taloudellisista eduista ovat hataralla pohjalla. Samaan aikaan sopimukseen liittyviä valtavia riskejä on joko vähätelty tai jätetty täysin huomiotta.

Analyysi osoittaa, että TTIP on ymmärrettävissä poliittisena hankkeena, jolla transatlanttinen poliitikko- ja korporaatioeliitti tavoittelee –  kyseenalaisten kasvu- ja työllisyyslupausten varjolla – yhteiskunnan sosiaalisten ja ympäristöä koskevien turvarakenteiden purkamista,  korporaatioiden laillisten oikeuksien vahvistamista kansalaisten oikeuksien kustannuksella sekä USA:n ja Euroopan globaalin johtajuuden tukevoittamista muuttuvassa maailmanjärjestyksessä.

Liioitellut edut, vähätellyt riskit

EU:n kauppakomissaari Karel De Gucht on esittänyt TTIP:n tuottamasta taloudellisesta edusta huomattavan liioittelevia väitteitä. Ennuste bruttokansantuotteen kasvusta jopa yhdellä prosentilla ja ”satojen tuhansien työpaikkojen” luomisesta perustuu yksityisesti rahoitettuun tutkimukseen. Euroopan komissio on omassa arviossaan TTIP:n vaikutuksista pitänyt 0,1 prosentin kasvua realistisempana arviona kaupan lisääntymisestä sopimusalueella. Bruttokansantuotteen kasvuna tämä merkitsisi 0,01 % kymmen vuoden jaksossa, minkä ekonomistit ovat jo kuitanneet ”tavanomaiseksi”.

Tämän vaatimattoman hyödyn tavoittelulla tuotetaan kuitenkin riskejä, jotka saattavat osoittautua katastrofaalisiksi. Kaupan vapauttamisen myötä kiristyvä kilpailu sopimuskumppaneiden välillä saattaa johtaa sellaisiin talouden rakenteellisiin muutoksiin, joiden seurauksena työpaikkoja jopa menetetään. Koska USA:lla on intressi päästä kilpailemaan aloilla, joita Eurooppa nyt oman etunsa nimissä suojelee, kuten maataloudessa, kiristyvä kilpailu saattaa myös  syventää kuilua Euroopan ydinalueiden ja periferian välillä.

Moni politiikan alue on USA:ssa merkittävästi heikommin säädelty kuin Euroopassa. Sopimuksella tavoiteltu harmonisointi voi sen vuoksi merkitä suuria heikennyksiä kuluttajansuojaan Euroopassa. Esimerkeistä kävisivät kloriinilla desinfioidun kananlihan tai geneettisesti muunneltujen organismien (GMO) pääsy markkinoille, samoin kuin sellaisen lihan, jonka tuotannossa on käytetty hormoneja. Kestävän tuotantotavan tavoite olisi mennyttä, mikäli Euroopan täytyisi avata markkinansa USA:n maataloustuotannolle, jossa eläinten hyvinvointia ja haitallisia torjunta-aineita koskevat säädökset eivät ole yhtä tiukkoja kuin ne, jotka sitovat eurooppalaisia tuottajia.

Sopimuskumppanusten neuvottelujen edetessä kohti pienintä yhteistä nimittäjää tinkiminen kohteeksi joutuisivat todennäköisimmin ympäristöpolitiikka Euroopassa ja finanssipoliittinen sääntely USA:ssa. Uhanalaiseksi voisivat joutua esimerkiksi Euroopan päätös pidättäytyä ympäristölle haitallisesta liuskekaasun käyttöönotosta. Samaan aikaan Euroopan kemikaalilainsäädännön velvoitukset (maailmanlaajuisesti esimerkilliset REACH-säännöt) heikkenisivät, mikäli sopimus avaisi mahdollisuuden kiertää tuhansia myrkyllisiä kemikaaleja koskevan testausmenettelyn vaatimukset.

Finanssikriisistä juontavat pyrkimykset lisätä rahoitusalan sääntelyä ovat johtaneet siihen, että säännöt ovat nykyisellään tiukemmat USA:ssa kuin Euroopassa. Suuret pankit toivovat TTIP-neuvottelujen tuovan tähän muutoksen. Juuri kun Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja jopa Maailmanpankki ovat havainneet pääoman liikkeiden kontrolloinnin hyödylliseksi spekulatiivisen ja talouden tasapainoa horjuttavan pääomapaon hillinnässä, TTIP ehdottaa kaikkien palveluiden vapauttamista sääntelystä, rahoituspalvelut mukaan lukien. Ehdotus lisää uuden finanssikriisin riskiä.

Kansalaisoikeuksiin ja Euroopan sosiaaliseen järjestelmään kohdistuva uhka

Ehdotetusta kauppakumppanuudesta seuraisi syvällisiä rakenteellisia muutoksia sosiaalisiin järjestelmiin. TTIP muodostaakin todellisen uhan kansalaisoikeuksille ja Euroopan sosiaaliselle yhteiskuntamallille. Esimerkiksi siinä missä USA:ssa yrityksillä on lähes rajoittamaton pääsy kansalaisten henkilötietoihin, Euroopassa laki edelleen suo kansalaiselle ainakin jonkinasteisen yksityisyydensuojan. TTIP saattaa muuttaa tämän, mikäli neuvottelijat päättäisivät nyt ehdotetun mukaisesti sisällyttää siihen omana lukunaan myös kiistanalaiset immateriaalioikeudet (Intellecual Property Rights, IPR).

Aiemmista yrityksistä horjuttaa eurooppalaisten kansalaisvapauksia ja oikeutta yksityisyyteen kauppasopimuksen varjolla muistetaan ACTA, hanke väärennösten kaupan rajoittamissopimukseksi. Kovan kansalaiskeskustelun paineessa Euroopan parlamentti vaati komissiolta tiedot sen suljetuin ovin neuvottelemasta sopimuksesta. Saatuaan ne parlamentti kaatoi sopimuksen, joka olisi merkinnyt kajoamista yksityisyyteen ja muihin kansalaisoikeuksiin. Koska komissio käy TTIP-neuvotteluja suljettujen ovien takana, piilossa europarlamentin valvonnalta, oikeutemme saattavat olla jälleen uhattuina.

On oletettavaa, että torjutun ACTA:n sisältöä tarjotaan nyt uudelleen neuvoteltavaksi IPR-osion muodossa. Jos sopimusehdotus hyväksytään, saatetaan muun muassa vakavasti vaarantaa eurooppalaisen potilaan oikeus kohtuullisen hintaiseen terveydenhoitoon. Mikäli sopimuksella nostettaisiin farmaseuttisten tuotteiden patenttisuojausta, kasvava rinnakkaislääkkeiden tuotanto Euroopassa vaikeutuisi, ja sen myötä joidenkin elintärkeiden lääkkeiden ostaminen saattaisi vähävaraisille muuttua mahdottomaksi. Eurooppalaisten potilaiden kustannuksia nostaisi sekin, että säädösten harmonisointi todennäköisesti rohkaisisi julkisten palvelujen kaupallistamiseen yhdysvaltalaisen mallin mukaan.

Koska ammattiyhdistyksiä ja kollektiivisia sopimusneuvotteluja koskevat oikeudet ovat USA:ssa paljon heikommat kuin Euroopassa, säädösten harmonisoinnilla saattaisi olla vakavia seurauksia myös työntekijöiden ja ammattiyhdistysten asemaa ja oikeuksia ajatellen.

Tulevaisuudessa saatetaan nähdä eurooppalaiset ja amerikkalaiset työntekijät  epätoivoisesti kilpailemassa yksityisistä sijoittajista omaa asemaansa heikentämällä. Kuviteltavissa on myös Eurooppalaisten yritysten tuotannon siirtäminen Yhdysvaltoihin, missä työnantajan työntekijöitä koskevat velvoitteet ovat vähäisemmät.

USA levittää kanteennostamiskulttuuriaan

Sopimuksen investointeja koskeva luku heikentää valtioiden mahdollisuuksia sääntelyyn, mikäli luku jää sopimukseen ehdotetussa muodossa.  Sopimusta koskevien kiistojen varalta TTIP luo ratkaisumekanismin, joka sallii ulkomaisten investoijien nostaa kanteen itsenäistä valtiota vastaan kansainvälisessä tuomioistuimessa, jos yhtiö katsoo valtion heikentävän sen mahdollisuuksia tuottaa voittoa.

Tällaisia oikeudenkäyntejä on jo nähty sekä Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTA:n että muiden kahdenkeskistä kauppaa koskevien sopimusten yhteydessä. Niissä yksityiset yritykset ovat kyseenalaistaneet kuluttajien ja ympäristön suojelemiseksi demokraattisesti säädettyjä lakeja, ja vaatineet valtioilta satojen miljoonien dollareiden kompensaatioita lakiensa noudattamisesta. Äskettäin yhdysvaltalainen jättiyritys Philip Morris nosti kanteen sekä Australian että Uruguaiyn hallitusta vastaan niiden tupakointia rajoittavasta lainsäädännöstä. TTIP:n aiotun kiistojenratkaisumekanismin seuraukset ovat siis jo tiedossa, mikäli sopimus jättää korporaatioille tällaisen vallan.

Sopimus sallisi Eurooppaan investoivien yritysten sivuuttaa Euroopan tuomioistuimet, ja käyttää maan rajojen ulkopuolisia tribunaaleja aina kun ne näkevät kansanterveyttä, ympäristöä tai sosiaalisia oikeuksia suojelevan lainsäädännön vähentävän voittojaan. On mahdollista, että pelkät kalliiden oikeudenkäyntien kustannukset saavat hallitukset epäröimään edistyksellisten lakien säätämistä. Tämä on vakava uhka mille tahansa itseään demokraattisena pitävälle järjestelmälle.

Atlantin tuolle puolen: sopimuksen globaalit vaikutukset

Yli kolmannes globaalista kaupasta kulkee nykyisin Yhdysvaltain ja EU:n kautta. Jos TTIP synnyttäisi maailman suurimman vapaakauppa-alueen, seuraukset eivät rajoittuisi Atlantille, vaan TTIP- sopimus käytännössä muuttaisi koko kaupan säännöt maailmanlaajuisesti. Tällä hetkellä monenkeskeiset kauppaneuvottelut ovat vastatuulessa, sillä kehittyvät maat vastustavat EU:n ja Yhdysvaltain esittämiä vaatimuksia talouden liberalisoinnista, joka toisi näiden maiden markkinat ja raaka-aineet EU:n ja USA:n yritysten ulottuville. TTIP olisi keino kiertää tämä poliittinen takalukko.

TTIP saattaisi täten olla väline Globaalin Etelän pakottamiseen kehittymään tavalla, joka vastaa USA:n ja EU:n etuja. Erityisesti sopimus voisi toimia strategisena välineenä nousevia talouksia (Intiaa, Venäjää, Kiinaa, Brasiliaa, Etelä-Afrikkaa ja ASEAN-alueen maita) vastaan. USA:n ja EU:n suuryritykset yrittäisivät tällä tavoin palauttaa johtoasemansa muuttuneessa maailmassa, jossa niiden hegemonia on uhattuna.

On kuitenkin kyseenalaista, tulisiko tämän olla 2000-luvun kauppasopimuksen tavoite. Tarjoamalla kriittistä analyysia TTIP:n odotettavissa olevista sosioekonomisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista, herätetään kipeästi kaivattua keskustelua kansainvälisen kaupan luonteesta, tavoitteista ja säännöistä.

Mainokset